DanielMalinen Ollaan realisteja

Mitä raha on?

Raha on velkaa. Ja rahaa syntyy otettaessa lainaa.

 

Lähde: Suomen pankki http://www.suomenpankki.fi/fi/opi-taloudesta/opi-taloudesta/mita-raha-on/

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (26 kommenttia)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Tätä ei voi käsittää.

Minä ainakin kuvittelen että kun minulla on kymppi rahaa, niin sillä voin sitten ostaa mitä kympillä saa, vaikka hampurilaisaterian.

Mutta sinä sanot että se kymppi onkin velkaa. `

En saa maksaa sillä mitään, kun se on minulla vain lainassa, vaan minun pitää maksaa se jollekin jolle minä olen sen valkaa, mutta kenelle?

------------

Mutta niinhän se on vissiin, kun sanotaan niinkin että kaikki mitä meillä on on lainaa vain. Lapsetkin on meillä vain lainassa, samoin talot ja autot ja kaikki, vaikka ne olisikin pankille jo maksettu,

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Olen tämän asian oivaltanut aikoja sitten. Kouöussa. Alkuperäiset setelit oli velkakirjoja joissa mainittu summa vastasi Kiinan keisarin aarrekammiossa olevan kullan tiettyä määrää eikä se seteli käynyt maksuksi missään muualla kuin keisarin valtuuttamissa ja hyväksymissä yrityksissä jotta seteli palaoso takaisin keisarille. Keisari siis loi tyhjästä rahaa ja näin jäi velkaa kullassa velkakirjan haltijalle. Vasta tänään huomasin, että tosiaan Suomen Pankki on asiassa samalla linjalla eli nyt minulla on myös vorallisen tahon todistus jos joku vielä pänää lähdettä/todisteita oivallukselleni. Nykyään raha ei ole sidottu aarrekätköön talletettuun kultaan, mutta on edelleen digitaaliseen muotoon siirtynyt velkakirja. Sillä ei otsellä ole arvoa. Sen sijaan Roope Ankka on edelleen hyvinkin oikeassa, raha on oikeasti täysin arvotonta (ennenmuonoin paperilappusia ja metallinpalasia) ja sillä on vain se arvo minkä me sille haluamme kuvittella. Mutta nämä asiat luulisi nykyään tietävän pieninkin lapsi, yleissivistystä kun on.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mutta nämä asiat luulisi nykyään tietävän pieninkin lapsi, yleissivistystä kun on."

Pieni lapsi voi sen oivaltaa. mutta minä en.

Velka ja raha on eri asioita, eikä Kiinassa ole mitään keisaria joka antaisi minulle kultaa setelistäni jonkun tietyn sovitun määrän.

Jotkut kyllä sijoittaa kultaan, sitähän saa ostaa rahalla kullan markkinahintaan ja voi olla että epävakaina aikoina kullan arvo säilyy vähän paremmin kuin raham arvo.

Raha voi tosissaan menettää arvonsa, vaikka kokonaan, mutta aina on niitä hoopoja jotka haluaa kultaa ja tarjoavat sitä vastaan palveluja, kutan rahalla ikään.

Mutta ei kulta niin vakaa valutta ole, kyllä senkin arvo muuttuu.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #4

Arto, sinä olet jo niin vanha että ei kannata ruveta selostamaan Danielin "oivallusta"

Osta tai lainaa Ville Iivarisen kirja RAHA. Jos jaksat lukea alusta muutamia kymmeniä sivuja niin päässet kärryille:)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Et käsitä sitä että raha on pääasiassa velkaa?

Menet pankkiin ja otat "lainan". Pankilla ei ole tuota luottoa antaessaan sitä rahaa missään olemassa vaan se nyhjäistään tyhjästä sinun tilillesi ja pankin taseeseen vastaava summa saatavia sinulta. Kun olet maksanut velan pois tuo maksamasi määrä rahaa katoaa olemattomiin. Se on siis kirjanpidollinen toimi ja perustuu luottamukseen. Siksi kyseessä onkin luotto, ei laina. Tämän lisäksi maksat pankille korkoa, jota vastaavaa määrääkään rahaa periaatteessa ei ole vaan se on jonkun muun jossain vaiheessa ottamaa velkaa, joka on jollaintapaa kirjautunut sinun tilillesi, esim työnantajan maksamana palkkana.

Pähkinänkuoressa tilanne tässä rahajärjestelmässä on siis se, että jos kukaan ei ota lisää lainaa ja kaikki velat maksetaan pois, ei kenelläkään ole rahaa. Lukuunottamatta niitä joilla raha on käteisenä. Käteisvarantojen osuus koko kierrossa olevasta rahamäärästä on vain joitain prosentteja.

Käytännössä raha on siis velkaa. Hyvin yksinkertaista ja vaarallista. Koko rahajärjestelmämme on vain vain suunnaton kupla. Kupla joka todennäköisesti kestää ehjänä vain siitä syystä, että vain harvat ymmärtävät miten hataralla pohjalla koko järjestelmä makaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"jos kukaan ei ota lisää lainaa ja kaikki velat maksetaan pois, ei kenelläkään ole rahaa. Lukuunottamatta niitä joilla raha on käteisenä. Käteisvarantojen osuus koko kierrossa olevasta rahamäärästä on vain joitain prosentteja."

OK.

Jos minulla on pankissa rahaa, niin se on minun pankille antamaani lainaa, jota pankki suostuu säilyttämään ja maksaa siitä minulle vähän korkoa, paitsi että tulevaisuudessa minun ehkä pitää maksaa pankille vähän korkoa siitä että se suostuu ottamaan minun rahani.

Mutta jos nostan rahani pois pankista, niin silloin minulla on se käteisenä, se on rahaa, mutta esittämäsi teorian mukaan se onkin velkaa. Kuka on velkaa ja kenelle?

Olenko minä sen käteisen verran velkaa jollekulle, vai onko käteinen jonkin velkaa minulle, jonkun joka on sitoutunut maksamaan siitä jotain, vaikkapa kultaa, kuten kiinan keisari.

Mitä keskuspankki minulle antaa jos menen sinne setelinipun kanssa?
Luultavasti keskuspankki kiistää olevansa minulle mitään velkaa, vaikka Kiinan keisari olisi joskus antanutkin painattamistaan seteleistä kultaa vastikkeeksi.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #7

Mitäpä veikkaat tapahtuvaksi jos kaikki ihmiset marssivat pankkiin nostamaan "rahansa" pois? Eikö kukaan jää ilman?

googlaa "Suomen Pankki lyhyt johdatus rahaan" Löydät pdf tiedoston, avaa ja lue ajatuksella. Uskon että ymmärrät.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #8

#Mitäpä veikkaat tapahtuvaksi jos kaikki ihmiset marssivat pankkiin nostamaan "rahansa" pois? Eikö kukaan jää ilman?#

Pankki menisi konkurssiin ellei keskusoankki tulisi hätiin.

Todennäköisesti pankki oli lainannut ihmisten rahat tuottavalla tavalla luotettaville yrityksille tai yksityisille. Pankki ei siis voi maksaa ihmislle ennenkuin pankin omat velkojat maksavat pankille omat velkansa.

Pankki olisi laskelmissaan varautunut pysyvään talletuskantaan, eli niin että jos joku hakee pois rahansa, joku toinen tuo rahaa pankkiin ja talletuskanta pysyy kohtalaisen vakaana.

Jos kaikki haluavat kerralla nostaa rahansa, pankki ei siihen pysty, ellei keskuspankki tule hätiin.

Pankki esittää keskuspankille miten hyviä asiakkaita heillä on velan ottajina ja keskuspankki voi ostaa pankilta nämä velat, jolloin pankki menettää korkotulot, mutta voi maksaa tallettajille heidän rahansa.

Pankki voi myydä saatavansa myös muille pankeille, joilla tuskin kuitenkaan on tarvittavaa käteistä. Keskuspankilta ei käteinen lopu, koska se voi sitä painaa haluamansa määrän.

Keskuspankki voi myös lainata pankille korkoa vastaan sellaisen rahamäärän jonka pankki tarvitsee, maksaakseen säästäjilleen, jolloin pankin ei tarvitse luopua velallisistaan ja omista korkotuloistaan.

"googlaa "Suomen Pankki lyhyt johdatus rahaan" Löydät pdf tiedoston, avaa ja lue ajatuksella. Uskon että ymmärrät."

Uskon ettei ymmärrykseni riitä. Jos keisarilla ei ole vaatteita, en pysy niitä näkemään, vaikka kaikki muut näkisivät ne.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #9

No ei kyllä menisi kornkurssiin, käteinen ehtisi loppua sitä ennen ja siitä vain syntyisi kalapaliikki kun kaikki eivät saakkaa rahojaan tililtään. Kuten jo sanottiikin niin enemmistö tämänpäivän rahasta on virtuaalista ja käteistä on vain muutama prosentti. Pankeissa ei myöskään ole painokoneita jotka tulostaisivat käteistä tyhjästä kaikille halukkaille jotka haluaa nostaa rahansa pois tililtä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #10

Tallettajilla on oikeus vaatia rahansa seteleinä, jos he niin haluavat.

Pankilla ei ole setelikonetta, mutta keskuspankilla on ja pankki voi joko lainata rahaa keskuspankilta tai myydä sille omien velallistensa velkakirjoja, jolloin keskuspankista tulee näiden velkoja.

Tällä tavalla pankki voi saada tarvittavat setelit ja maksaa tallettajille seteleinä.

Jos keskuspankista ei rahaa heru, pankki on konkurssissa.

Pankin Konkurssissa tallettajilla on kai jonkinlainen talletussuoja, mutta en tiedä miten se toimii. Onko talletussuoja jonkinlainen vakuutus, josta pankki ensin maksaa ja joka sitten maksaa tallettajille tiettyyn summaan asti. En teidä miten talletussuoja toimii.

Ilman talletussuojaa säästäjät jäävät pankin konkurssitilanteessa nuolemaan näppejään.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #11

Ainahan voi vaatia, mutta kehitys menee kokoajan enemmän kohti digitaalista rahaa ja fyysinen käteinen on häviämässä. Pankkikonttoreilla on vain tietty määrätty määrä käteistä jota nämä voivat jakaa asiakkailleen ja turvamiehet käyvät viemässä nämä pois konttorin sulkemisajan jälkeen (sitä en kuitenkaan tiedä minne nuo rahat vievät, mutta salkussa kantavat Securitaksen autoon ja ajavat aina tiehensä). Vielä vähemmän fyrkkaa on pankkiautomaateissa ja niitä automaattejakin on viimevuosina vähennetty samaa tahtiin kuin paikallisia konttoreita. Jos noihin konttoreihin ryntäisi sekalainen väki vaatimaan saada talletuksensa käteisenä, niin muutama onnekas pääsee kyllä nostamaan sen mitä pankki suostuu. Sitten pankit lyö lapun asiakastiskille ja ilmottaa, sori vaa mutta käteinen on loppu tulkaa toisten uudestaan. Konkurssiin ne eivät mene sillä digitaalinenraha jota ei ole nostettu pysyy edelleen pankin tileillä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #14

"Konkurssiin ne eivät mene sillä digitaalinenraha jota ei ole nostettu pysyy edelleen pankin tileillä."

Kyllä se digitaalirahakin voidaan sieltä tililtä nostaa,

Jos pankilla on vain tietty määrä digitaalirahaa, niinkuin varmaan onkin, niin kyllä se kokurssi tulee siitäkin kun digitaalirahat nostetaan ja siirretään vaikka muihin pankkeihin, tai jos niillä maksetaan jotain, siis jos tallettajat päättävät käyttää säästönsä erilaisiin hankintoihin.

Minun käsitykseni mukaan pankki ei voi painaa myöskään digirahaa, se olisi rahan väärennös samalla tavalla kuin jos pankin takahuoneessa olisi painokone.

Periaatteessa digiraha voi livahtaa pankin digihosvista paljon liukkaammin kuin ne setelit sieltä vanhanaikaisesta pankkiholvista.

Mutta tottakai digiraha liikkuu yhtä liukkaasti myös keskuspankista pankin digiholviin, jos vain saavat diilin aikaiseksi keskuspankin kanssa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #15

"Minun käsitykseni mukaan pankki ei voi painaa myöskään digirahaa, se olisi rahan väärennös samalla tavalla kuin jos pankin takahuoneessa olisi painokone."

Käsityksesi on täysin väärä. Juuri tuo on mahdollista ja sitä tässä tässä yritetään yhdessä Suomen Pankin kanssa sinulle kertoa, mutta kieltäydyt ymmärtämästä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #16

"kieltäydyt ymmärtämästä"

En kieltäydy ymmärtämästä. mutta kieltäydyn uskomasta sellaista mitä en voi ymmärtää.

Miksi minun pitäisi uskoa`?

Jos te olette oikeassa, minun epäuskoni ei muutta miksikään sitä mikä on teidän mielestänne totuus, mutta se ehkä horjuttaa vähän teidän uskoanne, minkä takia minut pitäisi teidän mielestänne saada käännytetyksi.

Joissain tapauksissa ihmiselle voi olla edullista olla uskovinaan jotain mitä ei oikeasti pysty uskomaan, esimerkiksi keisarin uusiin vaatteisiin.

Tässä tapauksessa teeskentelystä ei ole minulle mitään hyötyä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #9

Suora lainaus mainitusta "Lyhyt oppimäärä rahaan" julkaisusta.

****

Koska nykyään kaikki raha on jonkun velkaa, ei ehkä ole kovin yllättävää, että rahaa muodostuu jonkun ottaessa lainaa.

****

Ja tässä toinen

****

Lainan myöntämisvaiheessa siis muodostui lisää rahaa. Lainan tullessa kuoletetuksi rahaa lakkasi olemasta, ja perittyjen korkojen vuoksi vieläpä hiukan enemmän kuin mitä lainaa myönnettäessä muodostui.

Jos raha muodostuu tavallisimmin pankkien myöntäessä lainaa,
mutta kuitenkin jokainen myönnetty pankkiluotto elinkaarensa aikana tuhoaa enemmän rahaa kuin luo, niin eikö kaikki raha lopulta häviä? Miksi rahan määrä taloudessa ei vähitellen supistu nollaan?

Selityksiä on kolme.

Ensinnäkin pankit myöntävät jatkuvasti uusia lainoja. Myönnettyjen lainojen määrällä on vuosi vuodelta taipumus pikemmin kasvaa kuin vähentyä.

Toiseksi pankit ovat monissa transaktioissa ostajina tai muuten maksajina, eivät luotonantajina. Ne joutuvat kirjaamaan veloikseen esimerkiksi henkilökuntansa palkkoja ja arvokuljetusyhtiön veloituksia, mutta eivät saa näistä suorituksista vastineeksi mitään velkomisoikeuk-
sia, joiden eräpäivänä rahaa tuhoutuisi.

Jos saamiset kuitenkin kasvavat selvästi nopeammin kuin velat, kirjanpito osoittaa pankin tuottaneen voittoa, jolloin ainakin veroviraston tilin saldoa on kasvatettava. Ainakin liikepankissa myös omistajat vaativat osuutensa voitosta osinkoina. Näistäkään suorituksista pankki ei saa vastineeksi mitään velkomisoikeuksia, vaikka rahaksi kutsuttua pankin velkaa tulee lisää.

Kolmas selitys oli Suomessa hyvin keskeinen 1990-luvun alkuvuosina: toisinaan saaminen poistetaan pankin kirjanpidosta luottotappiona, ei kuoletuksena. Lainan myöntöhetkellä rahaa tuli lisää, mutta saamisen muuttuessa luottotappioksi rahaa ei häviä, sillä yhdenkään
asiakkaan pankkitiliä ei veloiteta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #12

"Koska nykyään kaikki raha on jonkun velkaa, ei ehkä ole kovin yllättävää, että rahaa muodostuu jonkun ottaessa lainaa."

Tuo ei ole mitään raamatun tekstiä, eikä nämä talousnerot jotka tällaisia kirjoittavat ole mitään profeettoja jotka jakavat jumalan sanaa meille kuolevaisille. Minusta tuossa tekstissä on virhe joka johtaa vääriin tulkintoihin. Se pitäisi kirjoittaa uusiksi ja paremmin.

Minun kymppini, se joka on minun lompakossani, ei ole kenenkään velkaa minulle eikä minun velkaani kenellekkään.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #13

Arto, se sinun kymppisi ei ole oikeasti sinun. Jos poltat sen paperirahan, syyllistyt rikokseen. Olet tuhonnut Suomen Pankin omaisuutta ja saat sakon. Eli sinun kymppisi on sinulla vain lainassa.

Lopeta kinaaminen ja lue suosittelemani Ville Iivarisen kirja RAHA.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #24

"Eli sinun kymppisi on sinulla vain lainassa."

Keneltä minä olisin sen lainannut?
Kaikki lainani olen koko elämäni ajan ottanut postipankista, mikä pankki on sittemmin vaihtanut nimeä monta kertaa, mutta lainat on pysyneet samana.

Ei se postipankki ainakaan sitä kymppiä ole minulta perimässä.

Rahan polttaminen rikollisuus, jos se sitä on, ilmeisesti perustuu siihen että itse setelipaperi on vähän eri asia kuin se raha minkä minulla on ja mistä se paperinpala on todiste. Vain keskuspankilla on oikeius polttaa näitä ytodisteita, mutta vasta sitten kun ne on laskettu ja kirjattu ylös.

Setelipaperi on keskuspankin omaisuutta ja sen tarkoitus on kiertää, kunnes se palaa takaisin keskuspankkiin kirjattavaksi ja poltettavaksi. Kadonneiden rahojen osalta pankin kirjanpito menee sekaisin, kun se ei saa takaisin yhtä monta paperinpalaa kuin mitä se on liikkeelle laskenut.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #24

Ei se ole rikos, fyysisen käteisen tärvelemisestä ei ole Suomessa muuta seurausta kuin että menetät sen osoittaman arvon verran rahaa. Tämä tuntuu tulevan aika monelle yllätyksenä.

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/rikosmyytti...

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen Vastaus kommenttiin #7

Arto, ne "sinun rahasi" (seteleinä) ovat kyllä esineitä, jotka ovat sinulla, mutta myös velkakirjoja. Olet kyllä ehkä "ansainnut" ne, mutta silti rahan arvo on sidoksissa siihen, säilyykö yhteiskunta toiminnallisessa tilassa vai ei. Periaatteessa "yhteiskuntarauha" takaa "saatavasi" arvon.

Rahasta tosiaan voi ajatella kahdella eri tavalla, ja tuo Arto Vihavaisen tapa on hyödyllinen -uhm- alimalli, joka motivoi ihmistä. Se ikään kuin fokusoi mikrostrategiat, jossa ponnistetaan päivä kerrallaan heinäpellolla ja illalla isäntä maksaa 70 e pimeänä käteen. Mutta yhteiskunnallisella tasolla raha on eräänlainen ideologinen hämäys (tai positiivisesti ajatellen taas yksi yhteisöllisen integriteetin takaava sopimus).

Samanlainen duaalinen käsite on korko. Onko se minimitason hyväksyttävä korvaus menetetyistä sijoitusmahdollisuuksista lainanantajalle vai onko se lainansaajan oletus lainan mahdollistavan sijoituksen tulevan hyödyn oletetusta minimitasosta itselleen. Nämä kaksi näkemystä ovat ajoittain tasapainossa, mutta ajoittain vain toinen näkökulma dominoi. Esim. negatiivisten korkojen aikaan vain edellinen näkökulma määrää, koska mahdollinen lainan tarvitsija reflektoi lainanottoa ja koestaa hintatasoa äärimmäisen harvoin. Oleellinen tekijä tässä on puutteellinen informaatio (varsinkin yksityishenkilöiden puolella).

Kyse ei ole raha- tai lainamarkkinoista, vaan vallitsevasta yhteiskunnallisesta ilmapiiristä, jota eri osapuolet näytteistävät epätahtisesti. On mahdollista, että jonkinlainen Maradonan jumalan käsi voi muuttaa peliä Bretton Woodsin tapaan. Eräs mahdollinen muutos on e-raha, johon verotus ja oikeusjärjestelmäkontrolli kytketään suoraan. Olisimme sitten ALV -olentoja, hallinnoitavissa entistä tiukemmin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #18

"Arto, ne "sinun rahasi" (seteleinä) ovat kyllä esineitä, jotka ovat sinulla, mutta myös velkakirjoja. Olet kyllä ehkä "ansainnut" ne, mutta silti rahan arvo on sidoksissa siihen, säilyykö yhteiskunta toiminnallisessa tilassa vai ei. Periaatteessa "yhteiskuntarauha" takaa "saatavasi" arvon."

Selityksesi on parempi kuin pelkkä toteamus että minun rahani onkin velkaa ja selityksessäsi on jotain oikeaa ja jotain väärää, joihin en ota kantaa siksi että se veisi ajatuksen sivuraiteille varsinaisesta asiasta.

Selityksesi ei anna selitystä siihen miksi nämä kaksi käsitettä, raha ja velka, pitäisi yhdistää yhdeksi käsitteeksi, koska kyse on selvästi eri asiosta, joista tonen tarkoittaa toista ja toinen toista.

Minun oletukseni on että tämä hullu ajatus, jonka mukaan raha on velkaa, on peräisin jonkinlaisesta yrityksestä korjata rahaan liittyviä muita väärinkäsityksiä.

Kyse on siis väärinkäsityksen torjumista toisella väärinkäsityksellä ja se väärinkäsitys mitä tällä väitteellä yritetään torjua liittynee jollain tavalla ihmisten tarpeeseen ymmärtää raha jollain tavalla turhan konkreettisesti.

Sinun selityksessäsikin näkyy tämä epäilys. Näyttää siltä että kuin sinä epäilisit minulla olevan sellainen väärinkäsitys rahasta että se olisi jotain konkreettista, mikä ei pidä paikkaansa, koska sellaistakaan väärinkäsitystä minulla ei ole. :)

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #19

"Selityksesi ei anna selitystä siihen miksi nämä kaksi käsitettä, raha ja velka, pitäisi yhdistää yhdeksi käsitteeksi, koska kyse on selvästi eri asiosta, joista tonen tarkoittaa toista ja toinen toista."

Setelistö on keskuspankkirahaa. Tämä taloudessa pyörivä raha on jaoteltu kolmeen luokkaan, M1,M2 ja M3.

M1 käsittää käteisen lisäksi ne määrät rahaa, jotka ovat tiliehtojen mukaan heti nostettavissa.

M2 sisältää M1:n lisäksi enintään kahdeksi vuodeksi tehdyt määräaikaistalletukset sekä tilejä, joilla on irtisanomisehtoja.

M3 sisältää kahden edellämainitun lisäksi näitä rahoitussopimuksia ja muita jotka eivät ole talletuksia mutta ovat kuitenkin rahalaitoksen velkaa.

Raha ja velka ovat siis hyvin vahvasti sidoksissa toisiinsa, koska kuten jo aiemmin olen selittänyt, pankki luo tyhjästä sen vaikkapa 100 000 jonka sieltä haet lainaa. Silloin kun tuo 100 000 kirjataan pankin toimesta tilillesi, syntyy tuon verran uutta rahaa järjestelmään ja samanverran + korko saatavaa pankin taseeseen.

Kun maksat kiltisti velkasi pois tuo 100 000 häviää sen hetkisestä rahamäärästä. Pystyäksesi maksamaan myös koron, on jonkun käytännössä täytynyt velkaantua jotta tuo korko on mahdollista maksaa.

Yksinkertaistettuna pääosa markkinoilla pyörivästä rahasta luodaan siis tyhjästä pankkien antolainauksen yhteydessä. Tämän vuoksi kierrossa olevan rahan määrä on vahvasti riippuvainen luottolaitosten myöntämien luottojen määrästä. Eli "raha on velkaa".

Lue nyt vaan se lappu jonka suosittelin luettavaksi. Asia ei ole vaikea ja se on siinä hyvin ja yksinkertaisesti selitetty.

Tai sitten et lue.. se on oma asiasi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #20

"Yksinkertaistettuna pääosa markkinoilla pyörivästä rahasta luodaan siis tyhjästä pankkien antolainauksen yhteydessä."

Tässä lauseessasi piilee varmaankin se aivan olennainen väärinkäsitys, mikä johtaa tällaisiin turhiin väittelyihin asioiden todellisesta luonteesta.

Tyhjää ei voi luoda tyhjästä.

Sorry, korjaan tuon yllä olevan lauseeni jäkikäteen. Tyhjästä ei voi luoda mitään konkreettista. Tietenkin tyhjä voi syntyä tyhjästä, koska siinä ei itseasiassa ole syntynyt yhtään mitään ja raha on juurikin sitä, ei yhtikäs mitään, eli tyhjä imaginäärinen käsite.

Rahaa ei voi tehdä, koska se ei ole mikään aineellinen käsite, vaan apukäsite, jolla mitataan konkreettisten asioiden, eli hyödykkeiden ja palveluiden arvoa. Tyhjästä ei siis ole luotu mitään kun pankki antaa luottoa, vaan se mitä sanotaan rahaksi kuvaa vain arvoa jonka lainaaja on ottanut käyttöönsä pankin suostumuksella ja mistä arvosta pankki puolestaan joutuu vastaamaan keskuspankille, eli kyse ei ole pankin luomasta rahasta, vaan keskuspankin kuomasta rahasta, jos tätä käsitettä "luoda" halutaan käyttää. Vain keskuspankilla on oikeus luoda rahaa, jos pankki luo rahaa omine nokkineen, kyse on rahan väärntämisestä.

Jos pankeilla olisi oikeus luoda rahaa, eli väärentää sitä, pankit eivät voisi koskaan joutua vaikeuksiin sen takia etteivät pysty velkomaan saataviaan velallisilta.

Kreikan valtion kyvyttömyys maksaa velkojaan ei olisi luonut pankkikriisin uhkaa Eurooppaan, jos pankeilla olisi valtuudet ja oikeudet luoda digirahaa tai seteleitä niin paljon kuin sielu sietää.

Raha ei ole mikään tyhjästä luotu konkretia, vaan se on vain se mitta jolla melkein mitä tahansa konkretiaa mitataan.

"Tämän vuoksi kierrossa olevan rahan määrä on vahvasti riippuvainen luottolaitosten myöntämien luottojen määrästä. Eli "raha on velkaa"."

Täysin epälooginen perustelu ja johtopäätös.

Rahan tekemisestä vastaa keskuspankki ja se mistä on kyse on oikeastaan resurssien jakamista. Se jolla on enemmän rahaa, omaa suuremman oikeuden maapallon vapaisiin markkinolla tarjolla oleviin resursseihin kuin se jolla on vähemmän rahaa.

Kun keskuspankki ostaa valtioiden velkakirjoja jälkimarkkinoilta, se tarkoittaa sitä että kun valtiot ovat käyttäneet maapallon resursseista enemmän kuin mitä niillä olisi oikeutta siihen, eli ovat ostaneet velaksi, keskuspankki käytännössä vapauttaa valtiot palauttamasta näitä käyttämiään resursseja tai korvaamasta niitä, koska keskuspankin holveissa ne velkakirjat viruvat hamaan ikuisuuteen, mikäli keskuspankki niin haluaa, koska keskuspankki ei mitään maapallon resursseja koskaan tarvitse.

Valtioiden velaksi ostamat tai ottamat maapallon resurssit on nekin jaettu kansalaisille erilaisina palveluina, (tai jaettu valtiojohtajan sukulaisille ja kavereille korruptiona, kuten Unkarissa,) joten eivät ne keskuspankin holveissa olevilla velkakirjoilla hankitut maapallon resurssit ole ihan hukkaan menneet. :)

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #21

Suurin osa moderninmaailman kaikesta rahasta on nollia ja ykkäsiä bittiavaruudessa. Voi sitäkin ajatella "tyhjäksi" sillä se ei ole fyysistä käteistä vaan virtuualista valuuttaa joka on olemassa vain siellä sähköisellä pankitilillä. On todella helppoa siirtää sähköisiä summia tililtä toiselle ja ja kun pankki myöntää lainaa niin lisätään vaan tietokoneella pari lukua tilille. Ihme ettet pysty käsittämään tätät ettei kaikki raha ole kiinteää.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

"Ihme ettet pysty käsittämään tätät ettei kaikki raha ole kiinteää."

Se on minusta ihme miten olet voinut saada niin väärän käsityksen siitä mitä minä käsitän tai mitä en käsitä.

Minulle on itsestäänselvää ettei raha ole mitään konkreettista, enkä käsitä sitä miksi tätä asiaa pitäisi selittää tai havainnollistaa jollain sellaisella idioottimaisen tyhmällä mielikuvalla jonka mukaan raha = velka.

Toimituksen poiminnat