DanielMalinen Ollaan realisteja

Huonosti suunniteltu perustulo voi saada nuoret lykkäämään opintoja

Perustulon riskinä on, että nuoret alkaavat lykkäämään toisenasteen opiskelua peruskoulunjälkeen kunnes täyttävät 18 vuotta.

Tämä nuoret syrjäytymiseen ajava riski voidaan toki välttää sillä, että perustulon maksaminen aloitettaisiin jo siinä vaiheessa kun nuori muuttaa 16 -vuotiaana asumaan omilleen opintoja varten. 16-18 asuminen ja ruoka ei ole ilmaista, joten 18 -vuotiaasta eteenpäin malsettava perustulo olisi ongelmallinen. Seurauksena voi tulla se että nuoret alkavat lykkäämään toisenasteen opiskelua peruskoulun jälkeen siihen asti kunnes täyttävät 18 vuotta ja alkavat saamaan perustuloa. Tämä kannattaa ottaa huomioon jos sosoaaliturvan uudistuksesta päätetään seuraavan hallituskauden aikana eikä se jää kokeilujen ja pelkkien puheiden tasolle kuten rämän hallituskauden aikana. Uudistusten lykkääntymisestä on seurannut vain se että yhä useampi kotitalous on ajautunut ahdinkoon ja ottamaan velkaa esim pikavippien muodossa pärjätäkseen arjen minimi kuluissa. Oikeastaan perustulo tulisi käytännöllisistä syistä aloittaa jo vanhemmille maksettavana "lapsilisänä" ja sitä korotettaisiin tasaisesti lapsen kasvaessa sillä tämän varttuessa myös lapsesta aiheutuvat kulut kasvavat kotitaloudelle. Täysimittaan korotetun perustulon nuori saisi sitten itselleen täytettyään 16 -vuotta mikä se summa sitten tuleekaan lopultaan olemaan (veikkaisin jotain 200-800 euron väliltä pakollisiin menoihin ilman asumiskuluja jos se tulee joskus olemaan), jotta opiskelun mahdollistava itsenäinen asuminen olisi nuorelle mahdollosta. Tämä tosin on vain minun yksittäinen tavallisen kansalaisen mielipiteeni kyseisestä asiasta. Olkaa te siitä mitä mitä mieltä sitten haluatte.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (9 kommenttia)

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Silloin kun minä olin nuori, 16-vuotiaat asuivat kotona, eivät leikkineet kotia yhteiskunnan tuella.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Nykyään maailma on erilainen. Suurin osa opiskelee muualla kuin kotipaikkakunnalla ja sen vuoksi nykyään kotoa muutetaan jo paljon aiemmin kuin joku puoli vuosisataa sitten. Me elämme tänään ja huomenna 2000 -lukua emmekä 1900- luvulla. Siksi tulevaisuus tämän ja tulevien aikojen puitteiden mukaan eikä menneiden. Sitä mitä ennen oli ei ole enää. Sitä kun on muutos eikä menneseen ole koskaan paluuta. Olen toki kuullut monta kertaa omalta mummoltani kuinka hänen lapsuudessaan oli mentävä jo nuorena töihin ja säästettävä rahaa lukukausi maksuihin jos ala-asteen jälkeen halusi päästä oppikoulussa yläasteelle. Sellaistakaan ei ole enää.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Niin siis tässä oli ymmmärtääkseni puhe keskiasteen 16-18 -vuotiaista opiskelijoista. Uskallanpa väittää, että suurin osa opiskelee joko oman tai naapurikunnan alueella, joten sillä on ihan turha selittää aikaisempaa kotoa muuttoa.

2000-luvullakin saa ihan rauhassa muuttaa omilleen, jos tekee sen omilla rahoillaan. Ja niistä puitteistahan tässä juuri puhutaan. Siis siitä, onko muutaman miljardin alijäämäisellä julkisella sektorilla varaa tarjota puitteet teineille, joiden mielestä ei ole enää siistiä asua vanhempien kanssa saman katon alla. Opintojen tukeminen taas on eri asia.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #4

No näin ei ikäväkyllä ole. Kun itse opiskelin noin vajaa vuosikymmen sitten ammattikoulussa, suurin osa luokalaisistani oli muualta kuin Jyväskylästä tai sen naapurikunnista. Opiskelupaikat ovat nykyään keskittyneet pääasiassa kasvukeskuksiin. Minulla opinnot mahdollisti se että Sosiaalitoimi myönsi poikkeus päätöksellä rahaa asumiseen ja elämiseen kunnes täytin 18 ja olin oikeutettu opintotukeen. Kiitos siitä. Ilman sitä asuisin nyt täysin syrjäytyneenä jossain perähikilässä äitini luona ilman toisenasteen tutkintoa. Tästä oppineena ymmärrän että monilla muillakin nuorilla on aivanvarmasti samoja vaikeuksia yhä edelleen sillä mitään ei ole tehty jotta asiat olisivat siitä muuttuneet.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #5

Jatkan väittämistä, ja väitän että opiskelupaikat sijaitsevat siellä, missä pääosa ihmisistäkin. Tarkoittaa siis, että suurimmalla osalla 16-18-vuotiaista (enemmän tai vähemmän kaikki lukiota käyvät + melkoinen enemmistö Suomen muissa keskiasteen oppilaitoksissa opiskelevista) ei ole mitään pakkoa muuttaa opiskelujen takia pois kotoa.

Ehdottamasi taas tarkoittaisi väistämättä sitä, että huomattavasti nykyistä suurempi osa muuttaisi aiemmin asustelemaan itsekseen -yhteiskunnan piikkiin.

Jos nyt ennemmin vaikka laajennetaan se oppivelvollisuus 2. asteen loppuun ja käytetään irtoavat resurssit siihen, että niitä opiskelupaikkoja on halukkaille tarjolla.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen Vastaus kommenttiin #6

Jatka vain väittämistäsi, mutta lukioita ja ammattikouluja ei ole jokaisessa Suomen kylässä ja kaupungissa. Ihmiset asuvat lisäksi hajanaisesti kukin oman tarpeensa mukaan, enimmäkseen siellä missä on töitä. Ei asuinpaikkaa valita lapsen tulevia opintoja silmällä pitäen. Kaikki nuoret eivät edes haluavat lukioon, osa tietää mitä ammattia haluaa opiskella mutta ammattikouluja on Suomessa vielä harvemmassa kuin lukioita. Siinä joutuu väkisin muuttamaan varsinkin jos haluaa lähteä opiskelemaan jotain tiettyä alaa.

Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Mainitsetko jonkun Suomen kaupungin jossa ei ole lukiota ja ammattikoulua?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

Ensimmäisenä tulee mieleen Somero, kaupunki jossa asuu enemmän sikoja kuin ihmisiä. Toki siitä ei ole Saloon kuin parikymmentä kilometriä.

Ja pointti on edelleen sama. Suurin osa 16-18 -vuotiaista asuu joko kunnassa josta molemmat löytyvät, tai ainakin välittömässä läheisyydessä.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Lisätäkseni mutten vielä edelliseen, niin opiskelupaikan sijainnin lisäksi nuoreen vaikuttavat myös taustatekijät kuten vanhempien toimee tulo, elintaso ja yhteiskuntaluokka. Jos vaikka nuoren molemmat vanhemmat ovat työttömiä eikä heillä ole säästöjä on vanhempien täysin mahdotonta elättää ja rahoittaa nuoren opinnot. Tälläiset nuoret menevät Kelan luukulle kerjäämään. Ja jos tukea opiskeluun ei saa, jää toisenasteen opinnot pahimmassa tapauksessa kokonaan suorittamatta. Syy tähän on ettei systeemi ja sen rakenteet ole pysyneet mukana ajan kehityksessä vaan jääneet menneisyyteen. Suomessa on jo vuosia nuuret muuttavat omilleen ja itsenäistyvät nykyään paljon muuta Eurooppaa eiemmin juuri tehokkaan koulutusjärjestelmän ansiosta. Kaikilla on mahdollisuus päästä opiskelemaan vaikka kaikille se ei välttämättä ole tasavertaista.

Toimituksen poiminnat