DanielMalinen Ollaan realisteja

Ranska luopuu aksenteista

Yle uutisoi tänään Ranskan "suuresta" kielireformista jossa tarkoitus on yksinkertaistaa ranskan kietä perusteluina sen oppimisen helpottamisen. Ranskan oikeistopuolueet on asiasta hetijärkyttyneitä ja huutamassa kielen olevan tärkeä osa ranskan identiteettiä, mutta ulkomaalaosia opiskelijoita Rankan kieliuudistue ei Ylen uutisoinnin mukaan haittaa. Uudistuksessa Ranska luopuu kielensä aksenteista ja joidenkin sanojen oikeinkirjoitus asua uudistetaan kuten sipulia tarkoittava sana "oignon" muutetaan ensi syksystä lähtien muotoon "ognon". Itse pidän ranskasta juurikin sen aksenttien soinnullisuuden takia. Voisiinkohan Suomessakin tehdä kielireformi jossa suomea viedään lähemmänsi englannin kieltä vai olisiko se tarpeellista? Siinäpä pohdittavaa. Ainakin aika-ajoin kuulee ehdotuksia että suomen kielestä tulisi talous hyödyn saavuttamiseksi luopua ja siirtyä englannin kieliseen yhteiskuntaan jotta Suomi omi entistä länsimaisempi. Toisaalta itse koen suomen kielen hyvin tärkeäksi enkä olisi sitä mielellään muuttamassa tai korvaamassa joten ymmärrän Ranskan oikeistopuolueiden ahdistuksen.

Linkki alkuperäiseen uutiseen

http://uutiset.beta.yle.fi/uutiset/3-8726568

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (7 kommenttia)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"pidän ranskasta juurikin sen aksenttien soinnullisuuden takia"

Mitä tarkoitat aksentin soinnillisuudella? Viittaatko äänteiden soinnillisuuteen, vai lauseen rytmiin tai soivuuteen tms.? Ranskan kielessä aksenttimerkit eivät ilmaise mitään tavupainottamisesta, koska paino on yleensä viimeisellä tavulla sanassa tai sidotussa sanaryhmässä. Vaikea on kuvitella, miten varsinkin l'accent aigu ja grave korvataan e:n päällä, kun äännearvo on on eri, eli è ja é ja e ääntyy eri äänteinä jos aina lainkaan. Vaikka ranskan oikeinkirjoitus näyttää monimutkaiselta niin noita oignonin tapaisia poikkeuksia lukuunottamatta se on paljon johdonmukaisempaa kuin englannin 'ennalta-arvaamaton' kirjoitusasu ääntämiseen verraten (esim vokaaliyhtymä ea ääntyy lukuisilla eri tavoilla). Suomen veroisia tarkekirjoituskieliä ei liene monia, latina on lähellä ja liekö somalia, joka näyttääkin aika paljon suomelta, jota kirjoitetaan melkein äänteenmukaisesti (poikkeuksia esim. ruoan, rouva (1 v:llä), jogurttti (ei u:lla) ym.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Varsinkin uusimmissa vierasperäisisä lainoissa kirjoitusasu on eri kuin ääntäminen ja kielitoimisto on vannottanut ettei näitä lainoja saa suomentaa kuten vaikka sanaa "high tech" muotoon "haitekki". Sitten joitan suomalaistuneita lainoja on palautettu takaisein alkuperäiseen moodiin esim meillä äikänkirjassa oli 2003 jogurtti muodossa jukurtti ja yks kaks tokaluokan aikaan ilmoitettiin että nyt se pitää jälleen kirjoittaa jogurtti. Sitten hiustenpesuainetta tarkoittava sana shampoo, shamppoo, sampoo ja samppoo tai milloin se nyt missäkin muodossa kirjoitetaan. Toki onhan kielitoimisto höllentänyt Suomessa otettaan niin että nykyään saa kirjoittaa murteella esim vaikka roomaanin tai novellin mikä vielä 2000-luvun alussa oli jyrkästi kielettyä.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Huonokuuloisena vihaan yli kaiken murretta tai soinnillisuutta. Kirjakieltä puhuttuna on Suomelle paras.

kuunnelkää YLE:n ankkurin puhetta.

Ropi Jarrela

Jaa, että laksent graav ja eegu, ok :-D Entä söörkompleks?
Ja miten ratkaistaan ("H") elsinki kymysys?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Uumoilen, ettei esitys mene Ranskassa läpi. Siellähän on jopa lailla kiellettyä käyttää englantilaisia sanoja ulkomainonnassa. Joten kyllä oman kielen suojaaminen on siellä aivan huipussaan.

Käyttäjän VilleMaki kuva
Ville Mäki

En oikein itsekään usko tuon läpimenoon. On aika radikaali muutos ja nämä kielimuutokset kuitenkin tapahtuvat varsin hitaasti. Ranskalaiset ovat tunnetusti ylpeitä kielestään.

Välillä kyllä toivon itsekin jotain Ranskan-tyylistä ankaraa kielilakia Suomeen. Ärsyttää välillä kovasti, kun suomen kieleen otetaan englanninkielisiä lainasanoja, eikä edes vaivauduta kääntämään niitä. Ja monet tahotkit käyttävät englantia sumeilematta. Muun muassa virastot ottavat nimekseen ulkomaankielisen nimen (Trafi) ja jotkut yliopistotkit käyttävät englantia nimetessään yksiköitään.

Käyttäjän ilkkah kuva
Ilkka Huotari

Onpas pölijää, mutta ei yllätä, että kulttuuri ei rikastunutkaan...

Toimituksen poiminnat